Bohusläns Kooperativa Stenindustri perustettiin jo vuonna 1926 ja nykyään sen omistaa Benders. Yrityksestä tuli varhain hallitseva toimija bohuslänilaisessa kiviteollisuudessa kiinnekohdan oltua käsiteollisuus. Kallio on aina vaatinut kokenutta ja kunnioittavaa käsittelytapaa, jotta siitä saa kaiken irti ja vielä nykyäänkin se on graniitti, joka kertoo kivenhakkaajalle, mihin taltta isketään.
Kesällä 1926 Ruotsia koetteli ennenäkemätön helleaalto, mikä oli lämpimin koko Euroopassa. Oli alkanut kuulua huhuja, että SKF perustaisi autotehtaan Hisingeniin latinalaisella nimellä Volvo. Kivenhakkaaja Henning Carlsson ajatteli, että nimi oli vähän liian ylevä, kun hän käveli kohti pientä työmaakoppia Hovenäsetissä, mutta ilahtui samalla, että vuonna 1926 olisi todennäköisesti kaksi syytä päästä historiankirjoihin.
Henning astui sisään pieneen konttoriin. Kun hän kymmenen minuuttia myöhemmin tuli takaisin ulos, hän kuivasi nenäliinalla otsaansa ja katsoi kädessään olevaa paperia. "Osuustodistus osuuskunnasta Bohusläns Kooperativa Stenindustri" olivat sanoja, jotka velvoittivat. Ilo ja helpotus kulkivat samanaikaisesti läpi koko kehon. Nyt se alkaa, hän ajatteli, täynnä uudenlaista energiaa ja otti suunnan kohti kivilouhimoa tavatakseen tulevat osakaskumppaninsa.
Kovan kullan vetovoima
Bohus Malmön, missä yksi ensimmäisistä suuremmista kivenhakkaamoista perustettiin jo vuonna 1842, oli muodostunut maan kiviteollisuuden vastakeskukseksi ja Henning kollegoineen oli työskennellyt pitkään suurille kiviyhtiöille, jotka olivat asettuneet Bohuslänin pohjoisosiin. Yhtiöiden nopea kasvu alueella 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä perustui kiven hyvään saatavuuteen ja lähinnä bohus-graniitin ainutlaatuiseen koostumukseen, lohkeavuuteen ja muokattavuuteen. Lisäksi luonnonvarat sijaitsivat aivan lähellä rannikkoa, mikä antoi suurenmoista etua vientiin. Kysynnän loppumisesta ei olut vaaraa ja koko maasta tulvi työllisyysmahdollisuuksien houkuttelemana työvoimaa.
Sekasorrosta syntyy yhteisöllisyyttä
Liiketoimet olivat kukoistaneet vuosikymmeniä, kunnes tuli ensimmäinen maailmansota. Viennistä riippuvainen kiviteollisuus lamaantui täysin. Sota loppui, mutta sen jälkimainingit taloudellisine huippuineen ja aallonpohjineen johtivat kaaokseen. Kiviyhtiöt palkkasivat ja irtisanoivat työntekijöitä täysin mielivaltaisesti ja lakot, ennakkovaroitukset ja riidat seurasivat toisiaan. Lopulta työntekijät saivat tarpeekseen. Henning ja hänen tarmokkaat kivenhakkaajakollegansa päättivät perustaa oman yrityksen. Mutta siten, että omistus olisi yhteinen ja toiminta olisi kollektiivista.
Osuuskunta näki päivänvalon elokuun alussa vuonna 1926 ja sai nopeasti nimeä pätevänä, työteliäänä ja vakaana bohus-graniitin toimittajana. Uusia osastoja kasvoi osuuskunnan sisällä pitkin rannikkoa ja vanhat yhtiöt eivät voineet enää katsoa läpi sormien Hovenäsetin työntekijäosuuskuntaa. Kuten osoittautui, osuuskunta selvisi hengissä pidempään kuin useimmat kiviyhtiöt.
Kehittäminen tunteella
Vuodesta 1926 lähtien 40-luvun lopulle kivenhakkaamo toimi menestyksekkäästi yksinkertaisilla koneellisilla apuvälineillä pienessä louhimossa. 50- ja 60-luvuilla seurasi vahvan teknologisen kehityksen aikakausi, jolloin muun muassa vallankumouksellinen meripihkan polttomenetelmä tuotiin Yhdysvalloista. 90-luvun jälkimmäiselle puoliskolle oli tunnusomaista seuraava suuri päivitys, jolloin lähes 60 miljoonaa kruunua sijoitettiin uuteen konekantaan ja tuotekehitykseen yms.
Sitä mukaa kuin toiminnasta syntyi säästöjä, voitiin uusia yksikköjä hankkia. Ävjan kivilouhimo ostettiin vuonna 1965 ja moninkertaistettiin nostomahdollisuudet. Näsinge liitettiin vuonna 1986 ja Skärholmen tuli osaksi vuonna 1998 ja antoi osuuskunnalle erittäin korkean tarkkuuden ja laadun jalostuksessa. Rabbalshedessä sijaitseva tehdas ostettiin vuonna 2007 ja se lisäsi sekä tuotantokapasiteettia että tietoa pääomana. Tytäryhtiö Bohusgranit AB perustettiin seuraavaksi vielä täydentämään osuuskuntaa ja sen vastuualueeksi tuli toiminta kuluttajamarkkinoilla.
Kesästä 2012 lähtien Bohusgranit on osa perheomisteista Benders-konsernia, joka on Ruotsin johtava piha- ja kattotuotteiden tuottaja koko Pohjoismaat kattavalla laajalla jälleenmyyjäverkostollaan. Bendersin kaikkea toimintaa leimaa pitkäjänteisyys, laatutietoisuus ja asiakkaiden toiveiden kuunteleminen – samat periaatteet, jotka ovat ohjanneet bohuslänilaista kivituotantoa kaikki nämä vuodet.
Pian on kulunut 90 vuotta siitä, kun Henning ja hänen osakaskumppaninsa saivat idean yhteisomisteisesta kiviteollisuudesta. Teknologisesta kehityksestä, investoinneista, tuotekehityksestä ja omistajanvaihdoksesta huolimatta oikea taito on edelleen kivenhakkaajan hyppysissä. Taitavat kädet tunnustelevat juuri lohkotun pinnan yli ja toteavat kiven kertoneen, mihin taltta isketään, kuten lopputuloksesta selviää. Nykyään kuten aiemminkin.
